Ei ole otollisempaa aikaa taidekursseille kuin kesä. Tälle kesälle olin ilmoittautunut kolmelle kurssille, mikä olikin varsin sopiva määrä. Kun ne oli ripoteltu pitkin kesää, pysyi tekemisen meininki yllättävän hyvin yllä koko kesän.
Ensimmäinen kurssi oli paikallisen kansalaisopiston viiden päivän kesäkurssi, ja se alkoi heti ensimmäisellä lomaviikolla. Olin ajatellut, että on hyvä mennä heti kurssille, niin irtautuu saman tien työajatuksista ja päsee lomamoodiin. Ja niinhän siinä todella kävikin. Tosin olin kurssin päätteeksi aivan naatti, koska päivät olivat niin intensiivistä työskentelyä enkä osannut iltaisinkaan oikein rentoutua.
Kursssin teemana oli värit. Jokaisella päivällä oli oma värinsä, jota sitten oli tarkoitus sen päivän aikana tutkailla. Tämä osoittautui kiinnostavaksi ja antoisaksi lähestymistavaksi. Lisäksi aivan loistavaa oli, että maalasimme halvoilla pulloväreillä (jonkinlaista guassin tapaista) halvalle eli litoposteripa-perille eli myös isoon kokoon. Se oli minulle aivan loistavaa shokkihoitoa. Pari ensimmäistä päivää hieman ahdisti, mutta kolmantena päivänä rentouduin ja aloin nauttia toden teolla tekemisestä. Esimerkiksi tämä omakuva syntyi todella nopeasti ja ilman minkäänlaista suunnittelua tai luonnostelua. Alla on myös keltaisen päivän työni, josta opin, miten ihania neutraaleja syntyykään sekoittamalla keltaiseen sen vastaväriä eli violettia.
Tämän kurssin anti oli erityisesti siinä, että se siis avasi silmäni sille, kuinka paljon nautinkaan isoon kokoon ja isolla siveltimellä nopeasti tekemisestä. Samoin opin näkemään hieman, mikä hyöty on, kun lähdetään liikkeelle yhdestä väristä ja aletaan tutkia sen variaatioita. Väriharjoitusten lisäksi sai tietysti maalailla myös omiaan ja iltapäivisin pyrkimys oli ulkoilmamaalaamiseen. Osan aikaa kelit olivat kuitenkin niin kylmät ja tuuliset (niinpä - kuka enää muistaa, että hetken kesällä 2018 oli myös kylmä...), että oli parempi pysytellä sisätiloissa. Mutta välillä sentään saatoimme nauttia esimerkiksi Lohjan museon ihanasta ja kunnioitettavan hyvin hoidetusta puutarhasta.
Juhannuksen jälkeen oli vuorossa Seija Sainion kokeellisen sekatekniikan kurssi vesiliukoisin menetelmin Saaristokoulussa Houtskarissa. Seijan kurssilla olin ollut jo viime syksynä. Ensin viikonlopun kansalaisopistolla syyskuussa ja sitten pidennetyn viikonlopun lokakuun lopussa Saaristokoulussa, joten tiesin, mitä odottaa.
Kurssilla työskennellään paljon akryylimusteilla ja gesson, mediumien ja binderin avulla. Olennainen väline on myös japanilainen tengujo-paperi. Seija on kehittänyt oman “muovitasku-monotypia” -menetelmän, jossa akryylimusteilla ja -maaleilla ja eri välineillä piirtelemällä ja raapimalla kerrostetaan muovitaskulle kerroksia, jotka voidaan sitten siirtää mediumin avulla halutulle alustalle, esimerkiksi tengujo-paperille. Näin saadaan helposti syntymään kerroksia ja graafista jälkeä, jota sitten voi hyödyntää sellaisenaan tai osana melkein mitä tahansa muuta tekniikkaa.
Kurssilla on tietysti mahdollista tehdä myös mitä tahansa omia töitään, ja Saaristokoulu tarjoaa työskentelylle ihanat puitteet! On uskomatonta luksusta, kun saa uppoutua täysin omiin hommiinsa kokonaan vailla mitään arjen vaatimuksia ja velvollisuuksia. Ja ympärillä avautuu taivaallinen ulkosaariston maisema ja luonto sekä idyllinen pieni Näsbyn kylä. Lisäksi pitää vielä
erikseen mainita loistava ruoka ja tunnelmallinen rantasauna, joka lämpiää tarvittaessa vaikka joka ilta. Mitä muuta ihminen muka voisi kaivata? Ai niin, kenties hyvää seuraa ja opetusta? No niitäkin on aina tarjolla. Neljän kurssin kokemuksella uskallan jo sanoa, että Seijan kursseille näyttää aina hakeutuvan todella mukavia, luovia ja hauskoja ihmisiä.
Itse viihdyn Saaristokoulussa niin hyvin, että päädyin peruuttamaan alun perin heinäkuuksi varaamani muotokuvamaalauskurssin ja palasin Houtskariin jälleen elokuun alussa. Tällä kertaa minulla oli henkilökohtaisena tavoitteena päästä alkuun kollaasityöskentelyssä ja niin kävikin, tosin osa Houtskarissa aloittamistani töistä on edelleen kesken. Tavoitteenani on, että jatkan kollaasityöskentelyyn perehtymistä syksyn mittaan myös kotona ja lokakuussa olen menossa Espoon työväenopiston viikonloppukurssille, jossa aiheena on juuri kollaasi. Palaankin näihin kollaasiasioihin siis tuonnempana varmasti uudelleen täällä blogissa.
Saaristokoulussa on jälleen syyskuussa tarjolla pidennetyn viikonlopun kestävä kurssi ja nyt joudun todella pinnistelemään, etten ilmoittaudu sinnekin. Siellä oli ainakin viikko sitten vielä muutama paikka jäljellä. Oikeastaan ainoa, mikä pidättelee on se, että lähitulevaisuudessa saattaa siintää äkkilähtö Kreikkaan. Jännä nähdä, kuinka käy.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti