Edellisestä lyhytkurssista oli ehtinyt jo vierähtää kaksi vuotta ja nyt sain hämmästellä sitä, kuinka paljon lopulta yhdessä pitkässä viikonlopussakin ehtii. Läksin liikkeelle torstaina heti, kun aamu valkeni, ja sunnuntaina ehdin kotiin vielä valoisaan aikaan. Vaikka täysiä maalauspäiviä oli siis vain kaksi, ehdin tehdä useamman työn alusta loppuun, ja muutama työ jäi vielä kotona viimeisteltäväksi.
Aikaansaamista helpotti tällä kertaa ehkä se, että olin jo etukäteen päättänyt työstää kurssilla perusopinnoissa meneillään olevia tehtäviä. Meillä on perusopinnoissa parhaillaan työn alla abstraktin akryylimaalauksen jakso, jonka aikana pitää tehdä jonkin esittävän maalauksen pohjalta abstrakti versio. En ollut ennen saaristokurssia ehtinyt tehdä muuta kuin valita työstettävän maalauksen. Valitsin työstettäväksi Botticellin Kevään. Tutkin sen värejä ja kompositiota ja aloin siltä pohjalta rakentaa omaa versiotani. Käytin työssä kollaasia ja akryylimusteita ja -värejä.
Olen juuri pari viikkoa sitten päivittänyt vihdoinkin iPadin ja hommannut itselleni uuden 12,9 tuumaisen iPad Pron ja siihen Apple pencilin ja Procreate-ohjelman. Teen tästä ja digitaalisesta piirtämisestä lähiaikoina ihan oman postauksensa, mutta totean nyt vaan, että nyt pääsin ensimmäistä kertaa näkemään, kuinka iso apu iPadista voi perinteisissäkin maalaushommissa olla. On helpottavaa, kun voi missä vaiheessa hyvänsä ottaa keskeneräisestä työstä kuvan ja kokeilla erilaisia vaihtoehtoja helposti ensin digitaalisesti. Esimerkiksi tässä kuvassa on välivaiheesta otettu kuva, johon piirtelin tummia alueita ensin kokeeksi iPadilla.
Koska minulla oli mukana toinenkin kesällä pohjustamani pohja, aloin seuraavaksi työstämään siihen maisemaa kuvan pohjalta, jonka olin muutamaa päivää sitten ottanut kotoani. En ole maisemia maalannut käytännössä ollenkaan, mutta tämän tekeminen olikin hauskaa, ja tämä syntyi hämmästyttävän helposti.
Kolmas työ liittyi sekin perusopintoihin. Saimme sieltä kotitehtäväksi käydä juuri avautuneessa Birger Carlstedtin näyttelyssä Amos Rexissä ja maalata jotain näyttelyn inspiroimana. Itse en ole ehtinyt vielä näyttelyssä käydä, mutta ennakkotietojen perusteella minua kiinnostaa näyttelyssä eniten Le Chat Doré, joten päädyin maalaamaan pienen oman versioni kuvan pohjalta.
Lokakuussa on jo varsin hämärää, mutta ehkä ensimmäistä kertaa elämässäni se ei masenna minua ollenkaan. Otsalamppu tosin pitää muistaa seuraavalla kerralla ottaa mukaan, koska sitä olisi tarvittu niin uintireissuilla kuin aamulenkeilläkin. Kävin uimassa kokonaista kymmenen kertaa. Joka aamu ja iltaisin saunasta monta kertaa.
Joka kerta saaristossa käydessäni alan haaveilla pitkäaikaisemmasta mökin vuokrauksesta. Ja vaikka sitä ei koskaan tapahtuisikaan, iloitsen siitä, että paikka ensi kesän kurssille on jo varattu.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti