Uusi skanneri!

JEEE! Tänään posti toi uuden skannerin. Tai oikeastaan elämäni ensimmäisen skannerin. Meillä taitaa kyllä olla jonkinlainen skanneri tulostimessa, mutta en onnistunut saamaan sitä yhteistyöhön tietokoneeni kanssa. Niinpä päätin hommata ihan oman skannerin.


Ongelmana tässä vaan on ja oli, etten ymmärrä näistä mitään, ja kärsivällisyyttäkin on varsin rajallinen määrä. Hain Youtubesta videoita, ja kun yksi kaupunkipiirtäjänä tunnettu henkilö tuntui olevan tyytyväinen tähän skanneriin, päätin tilata samanlaisen.   Malli on siis Canonin LiDE 220. Halvimmalla sen sai Saksan Amazonista, ja hintaa kertyi kuljetuksineen n. 68 euroa, mikä on muutaman kympin vähemmän kuin kotimaisissa nettikaupoissa.
Katselemillani videoilla tämä näytti skannaavan kuvia, jotka näyttivät hämmästyttävän samanlaisilta kuin alkuperäisetkin luonnoskirjan kuvat. Ensimmäisten omien testiskannausten jälkeen en kuitenkaan ole ollenkaan varma, onko jälki yhtä hyvää. Ja jos ei ole, en tajua, missä vika mahdollisesti voisi olla. Tämä hankinta nosti pintaan myös toisen jo pitkään mieltä taka-alalla vaivanneen puutteen: en hallitse lainkaan kuvankäsittelyä. Latasin koneelleni kyllä taannoin Gimpin, mutta en ole saanut aikaiseksi opetella sen käyttöä. Niinpä muokkailen nyt näitä skannattuja kuvia ihan vaan iPhoton muokkausominaisuuksilla.
Tässä nyt näytille muutama täysin satunnainen otos vanhasta muistikirjasta, jota käytin viime kesänä, ja jonka pariin taidankin nyt palata uudella innolla. Se kun on sopivasti A5-kokoinen ja paperi kestää hyvin myös vettä. Kirja on Jane Davenportin mallistosta, ja näitä saa ilokseni nykyisin myös Suomesta, esimerkiksi Heidin Korttipajasta.



Kaikista edellä kuvatuista pulmista ja epävarmuudesta huolimatta olen todella iloinen tästä hankinnasta. Kuten me kaikki tiedämme, Suomessa  on ison osan vuotta niin pimeää, ettei kuvien ottaminen oikein onnistu. Niinpä iso helpotus onkin, että skanneri ei ole päivänvalosta riippuvainen millään tavalla. Ja tässä mallissa on sekin kiva puoli, että tämä liitetään suoraan usb-piuhalla tietokoneeseen, joten erillistä virtajohtoa ei tarvita, ja tätä on helppo kuskailla tarpeen mukaan ympäri huushollia. Ja kun hommat on hoidettu, tämä sujahtaa helposti kaappiin. Ainakin tällä hetkellä tuntuu siis vahvasti siltä, että olen tehnyt elämässäni pöllömpiäkin hankintoja.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti