Asiaa täytekynistä

Olen aina rakastanut mustekyniä, ja opiskeluaikoinani kirjoitin kaikki muistiinpanot isältä perityllä täytekynällä, joka sittemmin on valitettavasti hävinnyt. Niinpä ei ehkä olekaan kumma, että kun pari vuotta sitten päätin alkaa harjoitella piirtämistä, aika pian rakkaimmaksi piirtimekseni valikoitui juuri täytekynä. Pulmana vaan aluksi oli, etten tiennyt kynistä mitään, enkä varsinkaan sitä, mistä niitä saisi ostaa. Paikallisessa kirjakaupassa oli myytävänä yksi Parkerin kynä, joka sekin oli aika hintava.

Kun nyt melkoisen googlettelun jälkeen olen löytänyt usean kohtuuhintaisen ja ainakin omaan käteeni erinomaisesti sopivan kynän, päätin vinkata niistä myös täällä. Ja muuten, jos siellä ruudun takana sattuu olemaan toinen aloitteleva piirtelijä, suosittelen lämpimästi nimenomaan mustekynällä piirtämistä, koska sitä ei voi kumittaa. Siihen tottuu nopeasti, ja ainakin oma kokemukseni on, että piirtäminen muuttuu itse asiassa sen myötä aiempaa rohkeammaksi ja rennommaksi.

 Olen edelleen turhan laiska harjoittelija, mutta nykyisellään oikeastaan päivittäin tulee piirreltyä jotain pientä omaan arkeen liittyvää päiväkirjaan. Usein vielä sutaisen perään hieman akvarelliväriä, koska akvarelleja rakastan vähintään yhtä paljon kuin mustekyniä.






























 Tässä alla olevassa (ärsyttävän epätarkassa ...) kuvassa näkyvät tällä hetkellä käyttämäni kynät. Vasemmalla on ensin kaksi TWSBI eco -kynää. Toinen on "fine" terällä, toinen "extra fine". Seuraavat kaksi kynää ovat ihan samanlaisia ja merkki on Platinum Carbon Ink. Niitä on käytössä kaksi, koska toinen on täytetty mustalla, toinen ruskealla musteella. Vihreä kynä on Sailor Fude de Mannen ja viimeisenä on keltainen Safari Lamy. Viimein kynä tosin on ollut ilmeisesti liian pitkään käyttämättänä ja tainnut siksi tukkeutua. Seuraavassa kerron siis kaikista noista muista tällä hetkellä käytössä olevista näistkaikista vähen tarkemmin.


Twsbi Eco -kynät ovat näistä arvokkaimpia, mutta todellakin hintansa väärtejä kyniä. Niiden etuna on erityisesti se, että niissä on suuret mustesäiliöt ja täyttömekanismi on sellainen, ettei erillisiä patruunoita tai konverttereita tarvita. Kynän voi siis täyttää vain työntämällä sen mustepulloon ja kiertämällä kynän päästä. Yksi syy, miksi tykkään piirtää nimenomaan täytekynällä onkin se, että alkusatsauksen jälkeen näillä piirtäminen tulee edullisemmaksi kuin kuitukärkitusseilla piirtäminen. Varsinkin jos tykkää piirtää ohuella terällä, saa tusseja olla koko ajan olla ostamassa lisää. Ja toiseksi mustekynällä jälki on mielestäni elävämpää kuin perustussilla - vaikka tämä tietysti riippuu ennen muuta piirtäjän taidoista :). Noiden Twsbi ecojen etuna on myös se, että ne ovat erittäin mukavia käytössä ja muste juoksee niistä ihmeen kepeästi.

Paksumpiteräinen näistä on usein täytetty mustalla vedenpitävällä musteella, ja sitä käytän kaikkeen mahdolliseen, mutta aivan erityisesti kirjoittamiseen. Ohuempiteräinen Twsbi on täytetty puolestaan ruskealla vesiliukoisella musteella, koska tykkään yhdistelmästä ohut terä ja mahdollisuus levittää mustetta vedellä, kuten on tehty esimerkiksi tässä pikaluonnoksessa:


Sinänsä kyllä ainakin silmämääräisesti ero hienon ja ekstrahienon terän välillä on aika pieni, kuten näkyy tästä kuvasta, jossa Twsbit ovat rinnakkain. Toisessa kuvassa puolestaan on rinnakkain Twsbi eco ja Platinum Carbon Ink -kynä.





Platinum Carbon ink -kynistä (kullanvärinen terä) pidän erityisesti kahdesta syystä. Niissä on erittäin hieni terä eli niillä saa ohutta viivaa, mielestäni jopa ohuempaa kuin ekstrafinellä Twsbillä. Ja toiseksi tykkään siitä, että niiden varsi on pitkä, joten niistä saa helposti monenlaisia otteita. Ja kolmas hyvä puoli on hinta. Nämä ovat jälleen laatuunsa nähden hämmästyttävän edullisia. Näihin saa ostaa valmiita mustepatruunoita, mutta itse olen hankkinut konvertterit, joita sitten voin itse täyttää haluamillani musteilla. Minulla on näitä kyniä kaksi, koska haluan, että käytössä on koko ajan kaksi väriä, useimmiten musta ja ruskea, mutta tykkään myös esimerkiksi punaisesta musteesta.

Erikoisin mustekynistäni on Sailor Fude de Mannen, koska siinä on aivan omanlaisensa terä, jolla muotoilunsa ansiosta saa aikaiseksi hyvin monenlaista viivaa. Terä näyttää tältä:


Riippuen kynän asennosta viiva on siis hyvinkin leveästä ohuen ohueeseen, ja kaikkea siltä väliltä. Tätä myydään ja tämä on kai suunniteltu erityisesti kalligrafiakynäksi ja jälki muistuttaa usein hieman esimerkiksi ruokokynän jälkeä. Tässä on yksissä lapsen soittajaisissa pikaisesti tehty luonnos yleisöstä


Tämä on myös täytekynäksi hyvin edullinen ja saatavilla on täyttämistä varten joko konvertteri tai patruunoita. Tämän kynän ainoa huono puoli on se, että koska tällä saa varsin leveääkin viivaa, kuluu mustetta runsaasti, ja kynää saa siis olla täyttämässä verraten usein. Tästä kynästä, samoin kuin muistakin, löytyy esimerkiksi Youtubesta runsaasti lisätietoa ja Sailor Fudeen voi tutustua  esimerkiksi tällä videolla





Musteet ovat sitten aivan oma lukunsa. Täytekyniinhän ei saa panna mitä tahansa mustetta, vaan ainoastaan täytekynille tarkoitettua mustetta. Suurin osa kaupan olevista musteista on vesiliukoisia, ja ne toimivat tietysti mainiosti, jos haluaa vain piirtää tai kirjoittaa. Mutta jos lisäksi haluaa käyttää esimerkiksi vesiväriä, on kiva olla käytössä myös vedenpitävää mustetta. Vedenpitävissä musteissa on kaksi haastetta: ensinnäkin kaikki vedenpitävinä myytävät mustetet eivät sitä käytännössä kuitenkaan ole. Ja toiseksi paremmin pitävissä musteissa vaarana on, että ne tukkivat kynän. Ylipäätänsä täytekynää ei pitäisi säilyttää pitkään käyttämättömänä, sillä silloin on aina vaara, että kynä tukkeutuu, eikä asialle ehkä voi tehdä enää mitään. Eli jos kynä on pitkään käyttämättömänä, se kannattaa tyhjentää musteesta ja pestä.




Itse käytän tätä De Atramentis Dokument -mustetta. Se on täysin vedenpitävää eikä ole aiheuttanut muutenkaan ongelmia. Harmillista on ainoastaan, että se pitää tilata erikseen, eikä sitä myydä kovinkaan monessa paikassa. Toivonkin, että se tulisi CultPensin valikoimiin, niin sen saisi kätevästi samasta paikasta kuin kynätkin. Tuota CultPensiä voin siis lämpimästi suositella kynäostoksiin. Siellä on iso valikoima erilaisia kyniä ja hinnat ovat monen kynän kohdalla kilpailukykyiset. Toimitukset ovat ainakin minun kokemuseni mukaan olleet super nopeat ja toimituskulutkin kohtuulliset. Olen ostanut sieltä täytekynien lisäksi esimerkiksi erilaisia puuvärejä ja monien bujoilijoiden ja muiden kalenterimaanikkojen suosimia Tombow-tusseja.

Nuo musteet puolestaan tilaan Writing Desk -nimisestä nimenomaan täytekyniin erikoistuneesta liikkeestä. Ja jossain vaiheessa minulla lähti tämä homma hieman lapasesta ja innostuin tilaamaan eri värisiä musteita, jotta voin tehdä niistä omia sekoituksia. Innoituksen siihen sain Jane Blundellin blogista.



----

Olen tehnyt erilaisista musteista ja piirtimistä myös maksuttoman PDF-oppaan, jonka voit ladata itsellesi tästä linkistä



Ja lisää erilaisia taiteiluun liittyviä vinkkejä löydät nykyisin myös osoitteesta https://omataidekoulu.fi


4 kommenttia:

  1. Hilja, palaan kirjoitukseesi aina uudelleen. Olen aivan tuskastunut Pelikan-kynääni ja vielä kerran etsin haluamani kynän merkin: TWSBI. Kiitos hyvästä tekstistä.

    VastaaPoista
  2. Kiitos :) Toivottavasti löydät itsellesi hyvän kynän. Mustekynällä piirtäminen on iso ilo.

    VastaaPoista
  3. Kiva blogaus, kiitokset siitä! Jos olet sattumalta Facebookissa niin käy toki etsimässä seuraava ryhmä: "Fountain Pens Finland". Tai sitten seuraavalla linkillä suoraan > https://www.facebook.com/groups/365107720561273

    Sieltä löytyy täytekynien käyttäjiä ja keräilijöitä jo päälle 250, mukavaa porukkaa, keskustelut pääasiassa suomeksi.

    VastaaPoista
  4. Hei! Mukava kirjoitus! Osaiskohan joku kertoa, mihin asti Suomen kouluissa on pitänyt kirjoittaa täytekynällä? Ilmeisesti 60-luvulla kuulakynät alkoivat yleistyä, mutta vähän tarkempaa tietoa kaipaisin. Kiitos!

    VastaaPoista